perjantai, 29. elokuu 2014

Työn kuormittavuus

10. Helpottavatko tietokoneet hoitajan kokemaa työkuormaa? Voitko ottaa omaa aikaa koneiden avulla? Omaa aikaa ei ehdi, mutta haastatellun mukaan olisi mukavaa jos voisi omiakin hommia tehdä. Koko aika menee potilashoitoon, välillä tuntuu ettei se edes riitä. Hänen mukaansa enemmän työvoimaa saisi olla.

11. Oma ajankäyttöni työpaikalla on luultavasti mitä se monella on töissä. Kun on töitä niitä tehdään, kun ei ole voi ottaa vähän rennommin. Tietysti työpaikka kohtaista. Olin pari kesää sitten työharjottelussa autokorjaamolla. Yllätyin kovasti kun sain nuhteita siitä että olin istunut ja odottanut töitä. Työpaikalla, jos ei sillä hetkellä ole töitä, minun on vähän vaikea olla tekemättä mitään. Tällöin tulee tehtyä työpisteen siivousta mm. sivutöitä.

12. Kehittämisajatuksia. Kehitettävää on paljon tietotekniikan saralta. Ipad olisi kätevä sairaanhoidossa. Tällä saisi potilastiedot nopeasti talteen. Kirjaaminen on vanhanaikasta tällä hetkellä. Esim. samatyö mikä tehtiin aikaisemmin paperilla siirrettiin suoraan tietokoneelle. Joten hyötyä ei ollut. Interaktiivisuutta kaivataan. Esim. kone voisi ilmoittaa/muistuttaa esim. hoitotehtävistä jotka pitää tehdä. Ohjelmat ovat vielä kehitysvaiheessa. Ohjelman ollessa mukana hoito turvallisuus paranisi. Ohjelmat mitä nyt on käytössä on todella raskaita sekä vaikeita käyttää. Hoidollinen näkökulma on unohdettu ohjelmia tehdessä. 

12a. Mielestäni on tärkeää, että laite jolla saisi potilastiedot ym. tutkimustulokset talteen, olisi kannettava laite. Sairaanhoidon ohjelmat pitäisi olla heille suunnattuja, sekä helppo käyttöisiä, esim. akuutin tilanteen ollessa päällä. Tietysti olisi tärkeää, että kaikki tietotekniikanlaitteet kommunikoivat toisten laitteiden kanssa langattomasti. Tärkeää, että laitteet toimivat, eikä tapahdu laitteiston kaatumista, tällöinhän koko osasto olisi paniikin vallassa. Ehkä olisi syytä kuitenkin olla varajärjetelmä, niin paperinen kuin digitaalinenkin. Paperista kylläkään ei kukaan taida enää käyttää sairasosastolla. Nopea kommunikointi sairaanhoitajien sekä lääkärien välillä parantaa potilasturvallisuutta. Tähän voisi kehittää jonkin laitteen. 

Sydänosaston kanslia. Videoklipissä on videokuvaa sydänosaston kansliasta. Huomaa heti kuinka monta tietokonetta on käytössä. Myös henkilökuntaa on todella paljon. Koneet surraavat ja vallitsee kiire.

Mitä ongelmia tietotyö voi aiheuttaa tekijälleen? Työt kulkeutuvat työpaikoilta kotiin ja vapaa-aikaan, mikä voi vaikuttaa työntekijän jaksamiseen. Työssä jaksamisen kannalta abstrakti tietotyö on kaksipiippuinen juttu. Haasteellinen työ voi aiheuttaa tarmokkuutta, omistautumista sekä uppoutumista asiaan. Konkreettinen riski taas voi esimerkiksi voi olla ylipitkä työpäivä. Vaativimmillaan teollisuustyöstä on muodostunut tietotyötä, joka kuormittaa enemmän psyykkistä kuin fyysistä suorituskykyä. Akuuttien työtapaturmien rinnalle on syntynyt uusia ongelmia, esim. työuupumus tai henkinen rasittavuus, jotka ovat tulleet kansanterveydellieksi ongelmaksi. Mielenterveys ongelmat ovat suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Univaikeudet sekä väsymys ovat myös yleisempiä kuin ennen. Tietotyöntekijät valittavat useasti niska- ja hartiaseudun sekä hiirikäden vaivoista. Hiirikäden vaiva voi olla todella vakava. Tietotyölle ominaisia kuormitustekijöitä ovat työn intensiivisyys, staattinen lihaskuormitus, näköaistin rasittuminen sekä työn ja vapaan sekoittuminen. Tauot ovat tärkeitä, ne auttavat jaksamaan fyysisesti, tärkein on kuitenkin henkinen tauko. 

torstai, 28. elokuu 2014

Hoitoyhteisö ja tietotekniikka

Miten uudet laitteet ja sovellutukset tulevat hoitoyhteisöön? Työnjako ja tietokoneet. Tietokoneiden käytössä ei ole työnjakoa. Joka sairaanhoidon ala kirjaa reporttinsa koneelle. Myös lääkärit tekevät niin. Ennen kotiin lähtöä pitää kirjata mitä on tehnyt. Kansliassa on valtaosa koneista, on myös muutama kiertokärry. Tämän takia voi itse päättää missä työskentelee. Mobiilia tietotyötä ei ole käytössä. Ylihoitajat sekä ylilääkärit voivat katsoa sähköpostit kännykällään. Bioanalyytikkoilla jotka ottavat verinäytteitä, omaavat kännykkä sovelluksen johon tulee pyynnöt keneltä otetaan verinäytteet. Heillä on myös mobiilia tietotekniikkaa käytössä. 

Koneiden käytön kontrolli. Kaikki mitä kirjataan, tilastoidaan. Tästä tiedetään miten potilaita on hoidettu. Osantonhoitajat sekä ylihoitajat tietävät miten kontrollointi tapahtuu. Tietotekniikan avulla kontrolloidaan, että tehdään mitä on pitänyt. Sairaanhoitajia voitaisiin informoida paremmin. Potilaiden hoitosuus on oma ohjelma mitä käytetään. Kontrolloidaan kuinka paljon työtä on tehty. Kontrollointi tapahtuu pääsääntöisesti osaston- sekä ylihoitajan toimesta. On myös vastuuhenkilöitä, esim. potilaan hoitosuudessa. Haastatellun mukaan olisi joskus mukava kellottaa kuinka paljon aikaa menee koneella.

Yhteistyö. Hoitajat opastavat toisia paljon, varsinkin perehdytysvaiheessa. Ohjelmistot ja koneet ovat outoja vasta-alkajille. Opiskelijat myös oma ryhmä ketä kaipaa apua ohjelmistoissa ja koneiden käytössä. Kokeneelle käyttäjälle voi myös tulla ongelma tilanteita. Ohjelmisto päivytyksiä voi myös tulla. Tulostimissa voi myös olla ongelmia. Haastateltu henkilö voimii joskus ATK-apuna, koska harrastaa tietokoneita. Tietokoneista ja ohjelmistoista keskustellaan. Ongelmakohdat ja kömpelöt tavat toteuttaa ohjelma, herättävät negaatiota. Hyvistä puolista ei niinkään keskustella.

Koneista yhteinen harrastus? Hoitajien tietotekniikkakerhoa ei ole. Koulutuksia sovelluksiin on. Jotkut ovat kiinostuneempia tietokoneista kuin jotkut.

9b. tehtävän PDF tiedostoa en saanut auki.

tiistai, 26. elokuu 2014

Hoitajan ja tietotekniikan vuorovaikutus

Tietotekniikka työssä on todella tärkeää. Vuonna 2004 oli käsikirjaus käytössä, kirjaaminen oli todella hankalaa. Tietotekniikka on tuonut suuren avun hoitotyössä, ilman ei pärjäisi. Kehitettävää on vielä aika paljon. Sairaanhoitajan mukaan hän ei pärjäisi työssään ilman tietotekniikkaa. Tietotekniikka on painottunut dokumentointiin, myös lääkäri käyttää tätä. Maailmalla on jossain paikoissa käytössä laitteita joihin potilas pystyy itsekin kirjaamaan tietoa. Tälläistä laitetta ei ole vielä Suomessa käytössä, tähän pitäisi pyrkiä. Tietokoneella myös tilastoidaan sekä käytetään seurantaohjelmia. Ollessa tietokoneella, on tämä pois ajasta jolla potilasta hoidetaan.

Tietokonetta käytetään siis potilastietojen kirjaamiseen, tälle on oma ohjelma. Simppeli käytää, mutta perehdytys tarvitaan. Usein ihmisillä on valmiiksi hyvät tietotekniikka valmiudet. Vanhemmalla väellä ollut hieman ongelmia ohjelman kanssa. Ollut kauan käytössä joten jokainen osaa käyttää sitä. Wordia käytetään aika paljon, joten se pitää hallita, tällä tehdään muistiot. Excelillä hoidetaan hallinnollisia asioita. Perus sairaanhoitajan ei tarvitse osata käyttää sitä muuten kuin lukemalla taulukoita. Käytettän myös muita ohjelmia, johon saa perehdytyksen. Tietokoneen käyttö ylipäätään täytyy hallita, esim. miten hiirtä käytetään. Windowsin käyttö pitää myös osata. Haastateltu sairaanhioitaja osaa käyttää konetta hyvin, koska on kiinnostunut tietokoneista. Taidot eivät ole hänellä parantuneet, muilla sairaanhoitajilla kyllä. Sairaanhoitajan on pakko osata käyttää tietokonetta. Lähtötaso merkitsee oppiiko tietoteknisiä taitoja.

Kehitettävää tietotekniikan osalta on todella paljon. Ipadin käyttö helpottaisi työtä huomattavasti. Kirjaaminen on todella vanhanaikaista. Sama työ mikä tehtiin paperilla, tehdään myös koneelle. Interaktiivisuustta pitää kehittää. Esim. tietokone joka pitäisi muistissa mitä potilaalle on tehty ja kaipaako hän jotain tai onko sairaanhoitaja muistanut tehdä esim. jonkun tutkimuksen. Auttisi todella paljon työssä eikä unohduksia tulisi. Ohjelman pitäisi olla sellainen joka muistuttaisi mitä sairaanhoitajan piti tehdä. Laite olisi kätevä kannettavana. Ohjelmat mitkä nyt ovat käytössä on todella raskaita, vaikea käyttöisiä. Verenpainemittauksissa joudutaan painamaan toistakymmentä hiiren klikkausta ennen kun saadaan tiedot näytölle. Hoidollinen näkökulma on unohtunut täysin. 

Kuhmolan tutkimuksessa kerrotaan, että ATK-välineiden käytön osaaminen on perusosaamista joka pitäisi jokaisen sairaanhoitajan osata. Tietokoneiden hallitsevuus tulee näkymään entistä enemmän potilaiden hoitotyössä. Tämä sama pointti tuli ilmi tehtävässä. Tulevaisuudessa hoitotyö leikkaus- ja anestesiaosastolla teknistyy entisestään, joten tietotekniset taidot korostuvat sairaanhoitajan työssä. Tulevaisuuden sairaanhoitajat seuraavat ja kehittävät hoitotyön laatua ja tekevät tutkimusta esim. tietojärjestelmään kirjatun tiedon avulla sekä hyödyntävät tietojärjestelmästä saatua tietoa. Täysin sama pointti oli annetussa tehtävässä. Tulevaisuudessa sairaanhoitajilta odotetaan positiivista asennetta tekniikan kehittymisen suhteen.  Asiantuntijat arvioivat, että tietotekniikan hyödyntäminen on tärkeää sairaanhoitajalle joka työskentelee leikkaus- ja anestesiaosastolla. Tulevaisuudessa paperiset lomakkeet muuttuvat sähköiseen muotoon. Tässä tarvitaan tietotekniikan tuntemusta. Kummassakin lähteessä, itse tehtävässä haastatellusta sairaanhoitajasta, kuten myös Kuhmolan tutkimuksessa kävi ilmi, että tietotekniikka on todella tärkeää sairaanhoitajan ammatissa. Oikeastaan kummassakin lähteessä korostettiin samoja asioita.

maanantai, 25. elokuu 2014

Laitteet hoitajan työssä

Mitä tietotekniikan laitteita liittyy hoitajan työhön. Kutsujärjestelmä, joka keskustelee potilastietojärjestelmän kautta. Löytää ketä missäkin huoneessa on. Potilaiden huoneessa on nappi, jota painamalla saa sairaanhoitajan paikalle.

Sydänosastolla näytöstä näkee sydänkäyrän, joka on tärkein hoidon tarkkailu menetelmä. Potilaalla on laite, joka toimii langattomasti. Jos tulee hälytyksiä, ne näkyvät kansliassa. 

Päätietokoneella näkyy telemetriat. Sama näyttö joka oli sydänosaston käytävällä. Toisesta näytöstä näkee hälytykset. Kaikki tieto tallentuu koneelle, esim. sydämen lyönnit. Elektrodeja pitää vaihtaa muutaman päivän välein, koska niiden johtavuus kärsii. Koneella on myös monipuoliset tarkistuskeinot. Järjestelmä on ollut käytössä noin vuoden. 

Telemetrialaite kytketään potilaaseen ja tiedot näkyvät näytössä. Sisältää ison näytön sekä viisi johtoa. Näkee mm. EKG:n. Laitteeseen voidaan liittää myös hapetusmittari sekä verenpainemittari. 

Sydämen tahdistimien testauslaite. Säädetään tahdistimen asetukset kuntoon. Tarkistetaan myös, että se toimii niinkuin pitää. Lääkäri ohjelmoi laitteen kuntoon. 

Miten hoitotoimet dokumentoitiin ennen kiertokärryä? Nykyaikaisessa kiertokärryssä on kaksi läppäriä. Lääkäri on toisella koneella ja sairaanhoitaja toisella. Kiertokärryllä kierretään potilsashuoneet läpi. Haastatellulla sairaanhoitajalla on tapana kiertää potilashuoneissa, koska potilailla voi olla kysymyksiä esim. laboratorio arvoista. Tämä helpottaa huomattavasti hoitoa, koska ei tarvitse juosta huoneesta toiseen. 

Kardiologia on sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa ja sairauksia tutkiva lääketieteen ala. Nykyinen lastenkardiologia perustuu kanadalaisen patologin, Maud Abbotin tekemääb tutkimustyöhön 1930-luvulla. Synnynnäisten sydänvikojen leikkaukset aloitettiin vuonna 1938. Bernhard Landtman perusti 1951 lasten sydänaseman Helsinkiin.  Ensimmäinen lastenkardiologian ultraäänidiagnistikko oli 1970-luvulla kardiologiaapulaislääkäri Kaisa Kankaanpää. Ultraäänitutkimukset muuttivat alaa todella paljon. Nykyään Suomessa syntyy noin 500 sydänvikaista lasta. Leikkaushoitoon heistä menee noin 350 lasta. Vuonna 1994 Helsinkiin valmistuneen katetrointilaboratorion laitteistoa on täydennetty. Säännöllinen elämän läpi jatkuva seurananta on tarpeellista lähes kaikilla leikatuilla potilailla. Ilman neonatologian, anestesiologian ja tehohoidon aloilla tapahtuneita uudistuksia ei kardiologiaa ja sydänkirurgian hyvää menestystä olisi tapahtunut. 

Lähde: http://www.fincardio.fi/@Bin/66171/sa_teema2_08_luku1.pdf

perjantai, 22. elokuu 2014

Hoitajan aamuvuoro

Videossa esiintyvä sairaanhoitaja on töissä TYKSissä. Työ on kolmivuoro työtä. Hän tulee töihin seitsemältä aamuvuoroon. Yövuorolainen kertoo mitä yölä on tapahtunut. Ensiksi katsotaan suonensisäiset lääkkeet. Tämän jälkeen aamupala. Kello 10 aikaan alkaa lääkärin kierto. Lounaan jälkeen kirjataan tietokoneelle mitä on tehty päivällä, tämä on vapaampaa aikaa. Iltavuorolaisten tullessa anetaan raportti päivän toimista. Kolmen aikaan pääsee kotiin.

Selasin kaikki tehtävässä annetut linkit läpi, mutta en löytänyt mitään tietoa siitä miten tietotekniikka edistää hyvää hoitokäytäntöä. Tästä johtuen kirjoitan jotain mitä minulle tulee mieleen asiasta. Tietotekniikka on tietysti avain asemassa hoitotyössä, aivan kuten ihmisilä nykyään, mitään ei saisi aikaan jollei pääse käyttämään internettiä. Tietokoneella oleva informaatio potilasta on tärkeä koska kukaan ei muista mitä hoitoa kukin potilas kaipaa, tulee dokumentoitua ja arkistoitua tieto jos potilas kaipaa lisähoitoa, koko hoitohistoria näkyy tietokoneella. Tieto on helposti saatavilla, jos esim. hoitopaikka vaihtuu. Hätätapauksissa tämä on todella tärkeää. Tutkimuksissa voidaan käyttää tietojärjestelmässä olevia tietoja. Potilaan tullessa esim. osastolle voidaan tutustua hänen hoitohistoriaan, jottta saadaan hoito aloitettua mahdollisimman nopeasti ja tarkasti. Tiedot helpotavat diagnisointia. Esim. muistisairaat potilaat eivät pysty itse kummunikoimaan tai kertomaan mikä heitä vaivaa, tietotekniset tutkimukset ovat avainasemassa tässä. Tiedot pitävät olla ajantasalla. Esim. elinten luovutuksessa pitää olla todella nopea että tiedetään missä elintä tarvitaan. Tietopankki sisältää tiedot sairauksista, jotta diagnoosi voidaan varmistaa. Anturit mitkä ovat kiinni potilaassa, auttavat hänen tilansa seurantaa. Tämän avulla voidaan mahdolliset muutokset tilassa havaita nopeasti.

HaiPro järjestelmä on raportointimenettely ja tekninen työkalu joka auttaa jos potilasturvallisuus vaaraantuu. Se on käytössä yli 200:ssa hoitopaikassa. Kokonaiskäyttäjämäärä on yli 130000. HaiProta käytetään toiminnan kehittämiseen yksiköiden sisäisessä käytössä. Raportointi on vapaaehtoista ja luottamuksellista. SE perustuu myös syyttelemättömään vaarataphtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn. HaiPro ylläpidosta ja jatkokehityksestä vastuu on Awanic Oy:llä.