Mitä tietotekniikan laitteita liittyy hoitajan työhön. Kutsujärjestelmä, joka keskustelee potilastietojärjestelmän kautta. Löytää ketä missäkin huoneessa on. Potilaiden huoneessa on nappi, jota painamalla saa sairaanhoitajan paikalle.

Sydänosastolla näytöstä näkee sydänkäyrän, joka on tärkein hoidon tarkkailu menetelmä. Potilaalla on laite, joka toimii langattomasti. Jos tulee hälytyksiä, ne näkyvät kansliassa. 

Päätietokoneella näkyy telemetriat. Sama näyttö joka oli sydänosaston käytävällä. Toisesta näytöstä näkee hälytykset. Kaikki tieto tallentuu koneelle, esim. sydämen lyönnit. Elektrodeja pitää vaihtaa muutaman päivän välein, koska niiden johtavuus kärsii. Koneella on myös monipuoliset tarkistuskeinot. Järjestelmä on ollut käytössä noin vuoden. 

Telemetrialaite kytketään potilaaseen ja tiedot näkyvät näytössä. Sisältää ison näytön sekä viisi johtoa. Näkee mm. EKG:n. Laitteeseen voidaan liittää myös hapetusmittari sekä verenpainemittari. 

Sydämen tahdistimien testauslaite. Säädetään tahdistimen asetukset kuntoon. Tarkistetaan myös, että se toimii niinkuin pitää. Lääkäri ohjelmoi laitteen kuntoon. 

Miten hoitotoimet dokumentoitiin ennen kiertokärryä? Nykyaikaisessa kiertokärryssä on kaksi läppäriä. Lääkäri on toisella koneella ja sairaanhoitaja toisella. Kiertokärryllä kierretään potilsashuoneet läpi. Haastatellulla sairaanhoitajalla on tapana kiertää potilashuoneissa, koska potilailla voi olla kysymyksiä esim. laboratorio arvoista. Tämä helpottaa huomattavasti hoitoa, koska ei tarvitse juosta huoneesta toiseen. 

Kardiologia on sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa ja sairauksia tutkiva lääketieteen ala. Nykyinen lastenkardiologia perustuu kanadalaisen patologin, Maud Abbotin tekemääb tutkimustyöhön 1930-luvulla. Synnynnäisten sydänvikojen leikkaukset aloitettiin vuonna 1938. Bernhard Landtman perusti 1951 lasten sydänaseman Helsinkiin.  Ensimmäinen lastenkardiologian ultraäänidiagnistikko oli 1970-luvulla kardiologiaapulaislääkäri Kaisa Kankaanpää. Ultraäänitutkimukset muuttivat alaa todella paljon. Nykyään Suomessa syntyy noin 500 sydänvikaista lasta. Leikkaushoitoon heistä menee noin 350 lasta. Vuonna 1994 Helsinkiin valmistuneen katetrointilaboratorion laitteistoa on täydennetty. Säännöllinen elämän läpi jatkuva seurananta on tarpeellista lähes kaikilla leikatuilla potilailla. Ilman neonatologian, anestesiologian ja tehohoidon aloilla tapahtuneita uudistuksia ei kardiologiaa ja sydänkirurgian hyvää menestystä olisi tapahtunut. 

Lähde: http://www.fincardio.fi/@Bin/66171/sa_teema2_08_luku1.pdf